Kevään ensimmäiset kuvat puutarhasta

Niin se vain on, että kevät on vihdoin täällä. Lumi on sulanut ja uusi kasvukausi on alkanut. Aurinko porottaa ja lämmittää päivisin. Öisin on vielä hieman pakkasta.

Tässä ensimmäiset yleiskuvat pihan kunnosta talven jälkeen:

Terassi on kauhean näköinen. Paitsi, että se tulisi pestä se tulisi myös öljytä sävytetyllä puuöljyllä.

En ymmärrä, miten ensimmäisellä öljyämiskerralla käytetty sävytetty öljy voi lohkeilla ja irrota noin pahasti. Muistaakseni ostin vielä mielestäni ihan laatukamaa eli Woodexia tai vastaavaa. Ja kyllä, öljysimme vasta ensimmäisen talven jälkeen, jolloin terassilautojen kyllästysaine oli varmasti kuivunut.

Edellisvuoteen verrattuna nurmikko näyttää ainakin vielä tässä vaiheessa hyvältä. Ei ole läikkiä ja nurmi vihertää päivä päivältä enemmän.

Taustalla näkyvä keltainen pressu pitää purkaa pois. Pressun alla on multaa, jota meiltä on jäänyt yli. Mihinköhän sen ylimääräisen mullan varastoisi, kun sitä ei kaupungin puolella saisi säilyttää...

Muistatteko edellisvuoden nurmikko-ongelmat? Siellä täällä oli kuivia läikkiä ja kohtia, joista nurmikko oli kuollut. Mies hoiti nurmikkoa mekeinpä koko viime alkukesän uuden mullan ja nurmikonsiementen avulla. Toivottavasti nurmikko on talvehtinut paremmin tänä vuonna!

Tulppaaneja, tulppaaneja, enemmän tulppaaneja. Eihän niitä voi olla liikaa? En ikinä muista minkävärista tulppaania minulla on missä, joten odotan innolla, että nämäkin puhkeavat kukkaan.

Raparperi on talvehtinut hyvin. Uutta versoa pukkaa jo maailmalle.

Syreenikin on jo nupussa.

Myös vaaleanpunainen konnantatar puskee mullasta ylös.

Vihannespenkissä rehottaa jo monivuotiseksi muuntunut ruohosipuli. Istutin ensimmäiset mättäät jo nelisen vuotta sitten. Kaksivuotiseksi hyötykasviki ruohosipuli on hyvinkin kestävä.

Yrttipenkit ovat itse asiassa jo sulat. Pitäisiköhän jo sipulit istuttaa? Viikonloppuna en ehdi, mutta ehkä torstaina tai sitten ensi viikolla.

Aurinkoista tiistai-iltaa itse kullekin!

Kevät polkaistu käyntiin

Nyt on talvi todistetusti ohi. Siitä paras merkki on Helsingin Messukeskuksessa viime viikonloppuna vietetyt puutarhamessut.

Tänä vuonna en hakenut messuille bloggaripassia vaan pääsin ystäväni kanssa tutustumaan tarjontaan vapaalipulla. Ai että nämä messut saavat joka vuosi sisäisen puutarhurini heräämän...!!

Kiersimme messuhallin jokaisen ständin läpi. Paljon katsottavaa ja ihailtavaa. Mukaan tarttui kassillinen juurakoita ja toinen kassillinen narsisseja sekä etuhintaan ostetut tulppaanit. Rrrrrrakastan tulppaaneja!

Olen muuten miettinyt näitä hyönteishotelleja. Vetääkö ne puoleensa vain tärkeitä pölyttäjiä tai saanko samalla vieraaksi ei-toivottuja hyönteisiä?

Ehkä voisin tulevana kesänä askarrella yhden itsellenikin. Tämmöinen pienikokoisempi ja värikäs on aika söpö.

Messukäyntiä muistuttaa nyt ulko-oven edustaa koristelevat narsissit. Kunhan ne vielä puhkeisivat kukkaan!

Parasta puutarhassa juuri nyt: Kaunopunahattu Magnus

Yksi syksyn hienoimpia kukkijoita on mielestäni kaunopunahattu. Tai mitä sanotte tästä Magnus-nimisestä purppuranpunaisesta kaunottaresta?

Kaunista keskiviikkoa itse kullekin!

Pensasaidan leikkuu

Kiiltotuhkapensasaita on ollut tarkoitus leikata keväällä, ja sitten kesällä, ja sitten loppukesästä. Emme vaan ole sitä millään saanut tehtyä. Saamattomuus on iskenyt tai sitten on ollut niin paljon muuta "tärkeämpää" pihatöitä, jota on ollut pakko edistää.

Tänä viikonloppuna olimme kuitenkin megareippaita. Saimme aidan leikattua JA lehtikompostin tyhjennettyä.

Pensasaita oli kasvanut aika reippaasti sitten viime syksyn, jolloin se leikattiin edellisen kerran. Päätimme leikata pensasta alas jopa 30 senttiä.

Käytössämme on appivanhempien sähkökäyttöinen pensasleikkuri. Vaikka sillä on jo ikää useampi vuosi se pelittää hyvin sen 2-3 kertaa vuodessa, mitä sitä tarvitaan.

Aikamoinen ero ennen ja jälkeen leikkaamisen, eikä vaan?

Lopputulos on tyydyttävä. Pensasaita on siistitty sekä pituus- että leveyssuunnassa.

Korkeutta aidalla on nyt noin metri. Se on ihan hyvä mitta ottaen huomioon, että aita on istutettu vasta kesällä 2012. Ensi vuonna aita kasvannee jälleen sen 20-30 senttiä lyhennyksien jälkeen, ja sitten se rupeaakin jo olemaan tavoitemitoissaan.

Kiiltotuhkapensas on kyllä meille ollut nappivalinta. Se on kaunis, helppohoitoinen ja sopivan tuuhea. Suosittelemme!

Herb Garden

Olen tänä vuonna vihdoin päässyt puutarhassani myös tuunausvaiheeseen. Viime kesät olen tehty vain "isoja" töitä tai urakoita. Toki niitä tänäkin kesänä on ollut, mutta olen myös ehtinyt pohtia puutarhan sisustamispuolta. Kirjoitin jo aiemmin kesällä kylttiprojektistani ja se on nyt saanut jatkoa.

Vietimme viimeisen lomaviikkomme mökillä Rautalammilla ja kävimme myös Matkuksen kauppakeskuksessa Kuopion kupeessa. Halpa-Hallista löytyy kaikenlaista hauskaa tavaraa ja tällä kertaa mukaan tarttui myös yrttitarhakyltti.

Eikö olekin hieno?

Kuvan taustalla oleva ruohosipuli alkaa jo olemaan loppumetriellä, mutta muut yritit ovat vielä hyvän näköisiä. Ruukusta, johon kyltin pistin, löytyy rosmariinia, timjamia ja minttua. Myönnän. Ne ovat ruokakaupasta ostettuja. Kun en koko ruukkua tarvinnut ruoanlaittoon, pistin loput ruukusta maahan ja hyvinhän ne kaupan yrtit siinä sitten ovat viihtyneetkin.

Kyltissä mainitaan rosmariini, timjami, basilika, persilja, organo ja salvia. Tuosta kokoelmasta minulta löytyy tänä kesänä kaikki paitsi oregano ja persilja. Basilikan ja persiljan kasvatin ihan siemenestä.  Ehkä sitten niitä muita ehtii ensi kesänä.

Ihania loppukesän päivä itse kullekin!

Hiljaa hyvä tulee

Keittiöpuutarha on edelleen täydessä iskussa. Tai no, osasyy siihen on se, että istutin herneet ja pavut todella myöhään. Ilman anopin esikasvatuksia en olisi edes tässä pisteessä. Olisi varmaan molemmat herkut jäänyt saamatta.

Onneksi elokuu on ollut lämmin, koska herneet ja pavut ovat vasta nyt valmistumassa. Myös persilja on edelleen hyvässä iskussa, mutta basilika alkaa hieman kellertämään. Pitää nopeasti käyttää pois!

"Hiljaa hyvä tulee" on sanonta, josta pidän.

Rakensin kasvimaani muuttovuoden syksynä (2011) ja lämpimän ruskeaa väriä penkkien pintaan sain laitettua vasta seuraavana kesällä 2012.  Pitihän painekyllästetyn puun kuivua ensin, ennenkuin sen voi öljytä.

Keväällä 2013 toteutin alkuperäisen näkemykseni asentamalla penkkien välisille kulkuväylille valkoista kiveä. Kivien päälle tuli nikkaroimani puiset kulkusillat, joiden avulla tuoreiden raaka-aineiden haku kasvimaalta onnistuu vaikka sukkasilteen. Jälleen pyörähti pari kesää ja vasta tänä vuonna sain kulkusillat - nekin painekyllästetystä puusta - maalattua kauniin ruskeiksi.

Pohdin vielä, että sitä kiveä voisi olla enemmän. Ehkä jonain vuonna pitää tilata pientä täydennystä...

Ps. Jos joku ihmettelee, imeytyykö painekyllästetyn puun myrkky viljelmiini, niin voin rauhoittaa kertomalla, että puun ja mullan välissä on kestomuovia. Multa ei ole kosketuksissa kyllästysaineeseen, ja viljelemäni vihannekset ja yrtit ovat turvallisia syödä.

Kesäkukat ruukussa

Alkukesä oli sen verran kolea, etten raaskinut ostaa kesäkukkia ennen heinäkuun loppua. Aiempina vuosina kesäkukkia on ollut useassa ruukussa pitkin terassia, mutta tänä vuonna tyydyin kahteen ruukkuun. Hienojahan niistä tuli ja kukinta jatkuu edelleen kiitos lämpimän elokuuun.

Ai-ai, tuo terassikin pitäisi vielä jonain vuonna kunnostaa. Se näyttää kauhealta!...

Puutarha parhaimmillaan!

Alku- ja keskikesän viileys on ollut hyväksi puutarhalle, joka on saanut kehittyä rauhassa. Liika kuumuus olisi näkynyt nopeana kukintana ja pikaisena kuihtumisena. Nyt olen sen sijasta saanut nauttia täydestä kukkaloistosta jo useamman viikon.

Tässä jokunen kuva kuvaamaan tunnelmia kotipuutarhassa Vantalla:

Tuo aurinkonauhus on kyllä niin minun mieleen... Komea ja vahvanvärinen.

Marjapensaat notkuvat. Ottaen huomioon, että edustalla oleva punaherukka on istutettu vasta neljä vuotta sitten sen koko ja sato on valtava.

Kärhö on valloittanut koko DIY-obeliskin.

Näihin kuvaan, näihin tunnelmiin...

Aidankaadon jäljiltä

Tässäpä vielä jokunen kuva lopputuloksesta, jossa aita on kaadettu ja monttu täytetty kivimurskeella.

Montun keskelle nikkaroitiin painekyllästetystä puusta yksinkertainen kehikko, joka pitää mullan ja kiviaineksen erillään. Puukehikon lisäksi montussa on toki myös maisemointikangasta. Kehikko on siis vain maapinnan tuntumassa. Multaa on noin 50 cm leveydeltä ja 50 cm syvyydeltä, ja siihen istutetaan syksymmällä kiiltotuhkapensasaitaa.

Multa suojattiin harsolla, ettei turhan paljon rikkaruohoja alkaisi kasvamaan mullassa. 

Odotan kovasti, että saadan pensasaita istutettua multaan syyskuun lopulla. Siitä tulee kyllä niiiiin hieno!

Aidankaatolupa

Pidemmän aikaa blogia seuranneet saattavat muistaa haasteet naapurin kanssa talon rakennusvaiheessa. Naapuri on muuttanut jo aikoja sitten muualle ja nykyiseen naapuriin on hyvät suhteet. Onneksi.

Edellisen naapurin rakentama aita on ollut kaatumaisillaan siitä lähtien, kun aloitimme talomme rakentamisen syksyllä 2010. Kaupungin luvalla nostimme tonttimme maapinnan tasoa samalle tasolle kuin naapurinkin. Siitä johtuen aita jäi todella hassun näköisesti metrin leveään monttuun.

>> Lue juttu kolmen vuoden takaa ja katso jutun viimeinen kuva tästä. 

Yritimme tuolloin ehdottaa naapurille, että ojan tasoa nostettaiisiin ja samalla aita nousisi järkevälle tasolle. Myös pihan turvallisuus paranisi, kun monttu oli paikoittain lähes metrin syvä. Tiedustelumme ja ehdotuksemme ei kuitenkaan saanut vastakaikua, joten jouduimme rakentamaan muurin oman pihan puolelle pitämään maata kasassa, ettei se valusi monttuun ja aidan kylkeen.

Kaiken kukkuraksi vanha aita oli ruma ja vuosien varrella likaantunut.

Tänä keväänä päätimme nykyisen naapurin kanssa korvata vanhan puisen aidan pensasaidalla.

Mies paloitteli aidan sähkömoottorisahalla siten, että yksi aitaelementti katkaistiin kahdeksi palaksi.

Yllättävän helppoa aidan kaataminen oli, kun tolpat jätettiin pystyyn ja katkaistiin juuresta vasta viimeiseksi.

Kaiken kaikkiaan kaatopaikalle vietiin kaksi peräkärryllistä aitaa. Kaatopaikkakulut olivat 2x 18 euroa.

Vajaan metrin syvä monttu täytetään kiviaineksella siten, että keskelle jää noin 50 senttiä leveä soiro multaa. Multaan istutetaan syksymmällä kiiltotuhkapensasaita.

Kiiltotuhkapensaan aitataimet tilasin jo Puutarhatalo Sydänmaasta Riihimäeltä, jossa aitataimia myydään 10 kappaleen nipuissa hintaan 25 euroa/nippu. Taimet nostetaan maasta vasta syyskuun jälkipuoliskolla, kun pensas on levossa eikä juuristo enään ole yhtä herkkä kuin kasvukauden aikana.

Syyskuussa päästään siis sitten vielä istutushommiin!

Asuntomessut 2015, vol. 4 - pintoja

Tänään on viimeinen Asuntomessupäivä. Olethan ehtinyt jo käydä messuilla, mikäli sinne haluat mennä?

Viimeisen Asuntomessupäivän kunniaksi ajattelin vielä kirjoittaa postauksen kohteesta nro 33 - Hevi kivitalo Panthera Tigriksestä. Tämä talo jäi mieleen tietenkin, koska kyseessä on kivitalo, kuten meidänkin, mutta myös sen ulkomuodon takia sekä sisältä että ulkoapäin katsottuna. Ulkopinnoissa silmääni hiveli pyöreät muodot ja sisätiloissa puolestaan uudenlaiset pintamateriaalit seinissä ja katossa.

Panthera Tigris on yksi messualueen energitehokkaimmista taloista, ja sille on myönnetty A-energiatahokkuusluokka. Ulkoseinien U-arvo on vain 0,08 ja ikkunoiden 0,55. Taloon on asennettu aurinkokeräimet ja ilmanvaihtokoneen korkea vuosihyötysuhde mahdollistaa energialuokan A+. Korkeaan energiatehokkuuteen vaikuttaa myös se, että talon alapohja on lämmin ja koneellisesti tuulettuva eli kylmän ilman pääsy ryömintätilaan on estetty.

Ulkoota katsottuna Panthera Tigris on värikäs ja hauska kokonaisuus värikkäine puuverhouksineen ja pyöreine muotoineen. Tässäkin kohteessa on Drop-ulkoallas terassilla. Iso yläterassi muistuttaa kooltaan meidän yläterassia ja sieltä katsottuna piha avautuukin aivan erilaisena kuin alhaalta katsottaessa.

Seinien pinnat olivat hyvin erikoisen näköiset. Yllä kuva portaikosta. En tiedä onko tuo ihan oman maun mukainen ja pohdin tarttuuko "koloihin" kovasti pölyä. Jos tulkitsin kohteen esitettä oikein, tässä olisi kyseessä Tierrafino Duro -sisustuslaasti. Kyseinen tuote on sisustuspintojen erikoisliikkeen Decoksen tyylinäyte.

Yläkerran aulassa on hieman vähempi röpelöistä helmiäispintaa. Koko tilaa en itse tuolla laittaisi, mutta korostsuskeinona varmasti upea esimerkiksi yhden seinän verran.

Päämakuuhuone. Valkoista. Avaruutta. Valoa.

Kuvassa näkyy myös tyylinäyte samaisen Decoksen kattopintamateriaalista: Rivedel Preziosi -erikoismaali värinä valkoinen ja hopea. Makuuhuoneen seinä on samaa kuin rapussakin eli Tierrafino Duro -sisustuslaastilla viimeistelty röpelöinen pinta.

Huomatkaa makuuhuoneen kattovalaistus - tarkoitan niitä pieniä. Mitä mieltä olette? Minä tykkään.

Lasten huoneessa seinät ovat viimeistelty teippitapetilla. Kyseinen tuote on japanilainen washi-teippi, jonka maahantuojana toimii pirkkalainen yritys Teippitarha. Väri ja kuosivaihtoehtoja on loputtomiin, ja tuotteilla voi koristella paitsi seiniä myös ovia, huonekaluja, ikkunoita, metallia ja muovia.

Teippitarra tarttuu uudelleen niin kauan, kun sen liimapinta pysyy kuivana. Teippiä voi siirtää paikasta toiseen eikä alustaan tai pintaan jää irrottaessa jälkiä. Teipit ovat saatavissa monissa eri leveyksissä 5 senttimetristä 30 senttimetriin.

Toinen talon erikoisuus on ikkunasmyygeihin asennetut pienet kohdevalaisimet.

Mielestäni ihan kivan näköiset kauempaakin katsottuna.

Jatketaan valaisin asialla. Nimittäin olohuoneen korkean tilan kattoon on asennettu tähtitaivas. Kuva on otettu toisesta kerroksesta. Huomaa ylätasanteen kaareva muoto. Myös taustalla oleva seinä on kaareva, mutta vastakkaiseen suuntaan.

Kuvassa näkyy myös hyvin pintamateraaleja jälleen kerran. Katossa on samaista Rivedel Preziosi -erikoismaalia ja seinässä röpelöistä Tierrafino Duro -sisustuslaastia. Lattia on pinnoitettu Riverdelin valkoisella Oxydalla. Valkoinen lattia koitui tosin messun aikana haasteelliksi, kun ihmiset ramppaavat talossa ulkokengillä.

Kokonaisuuten  oikein miellyttävä talo, joka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Asuntomessut 2015, vol. 3 - yksityiskohtia

Huhhuh! Asuntomessujen viimeisiä päiviä viedään. Tulevana sunnnuntaina 9.8. on viimeinen messupäivä, joten nyt viimeistään kannattaa suunnata Vantaan Kivistöön!

Alla vielä jokunen asuntomessutärppi yksityiskohdista, jotka jäivät itselleni mieleen messukohteista.

Kohde nro 30: Adalmiinan Helmen toteuttama sisustus Villa Falkenissa

Fiskarhedenvillan kohteen Villa Falken sisusti Annarina Yöntilä, Paimiolaisen Adalmiinan Helmi -sistusliikkeen perustaja ja omistaja. Ranch-mainen look on luotu muun muassa Cobellon tuotteilla. Tässä kohteessa kodin valoisuus yllättää tummista kalusteista huolimatta.

Kohde nro 22: LakkaLaineen takan valaistus

Useassa kohteessa valaistukseen on panostettu huomattavasti. Yllä esimerkki LakkaLaine-talosta, jossa takkaa on korostettu upeasti valaisimmilla. Takan taustalla on epäsuora valo, joka irrottaa takan profiilin seinästä. Takan edessä olevan kahden kattospotin sijoitus oli ainakin minulle uusi, miellyttävä tuttavuus.

Kohde 16: Potius IsoKiven pesutilan valaistus

Epäsuoraa valaistusta on mielestäni käytetty hyvin myös IsoKivi-talon pesutilassa. Saunan jälkeen on rentouttavaa käydä suihkussa, kun myös valaistus on rauhallinen. Yllä oleva valokuva ei kerro koko kokonaisuuttaa, koska todellisuudessa valaistus oli jännän sinertävä. Myös meillä on käytetty epäsuoraa valaistusta alakerran vessassa.

Kohde 35: Kiviportaat kohteessa Urban Villa 1

Näppärä, kestävä ja huoltovapaa sekä ennen kaikkea kaikessa massiivisuudessaan erittäin tyylikäs ratkaisu takaoven ulkoportaiksi. Tykkään!

Kohde 37: Terca Tiger - Drop-miniallas kesän hitti?

Useassa asuntomessukohteesta löytyi pihalta - useimmiten terassiin upotettuna - Drop-ulkoallas. Kyseessä on suomalaisen suunnittelijan Nikolai Ruolan puulämmitteinen, ulkopuolisella kamiinalla varustettu designallas. Drop-altaat ovat yksinkertaisen kaunisti muotoiltu ja valmistajan mukaan myös erittäin helppokäyttöisiä.

Asuntomessut 2015, vol. 2 - Tiikeritalo

Onko Eye of the Tiger -blogi teille entuudestaan tuttu?

Tikrutalo sijaitsee Vantaan Asuntomessualueella kohdenumerolla 37. Pääsimme kurkkamaan sinne sisälle.

Korkeassa tiilitalossa ensimmäinen erikoisuus on kasvihuone tai lasikuisti, joka on kaksikerroksinen. Vielä messujen aikaan tila on sisustettu pelkistetysti tuolilla ja parilla ruukulla, mutta veikkaan, että huonetta jatkossa käytettään monimuotoisemmin.

Toinen erikoisuus avautuu heti sisään astuessa. Erityisen korkea keittiö ja olohuone ovat valoisia ja avaraia. Ranskalainen parveke tiiliseinustalla viehettää.

Ranskalaisen parvekkeen tuplaovien takaa paljastuu vanhempien seesteinen makuuhuone.

Pelkistetty työhuone. Vaikkakin työskentelyasento ei tässä ehkä ole paras mahdollinen, visuaalisuus ja materiaalivalinnat ovat silmiä hiveileviä.

Talon korkea tiiliseinä näkyy myös toisessa kerroksessa sijaitsevalla parvekkeella.

Parvekeikkunan takana on rauhallinen leponurkkaus. Vasemmalla olevan kaltevan seinän takaa löytyvät sauna ja pesutilat.

Kaiken kaikkiaan Eye of the Tiger on mielenkiintoinen tuttavuus erikoisine mutta kauniine ratkaisuineen.

Lisätietoja kohteesta (pohjapiirustukset yms.) löytyvät Asuntomessujen verkkosivuilta.

*Ylin bannerikuva kopioitu Eye of the Tiger -blogista.*