torstai 29. syyskuuta 2011

Pääoven rappua pukkaa

Appiukko on taas ollut ahkera. Melkeinpä hävettää, kuinka vähän olemme mieheni kanssa ehtineet oman leipätyön ohella auttaa, kun eläkeläinen rehkii talopiirissämme miltei kaikki päivän valoisat tunnit.

Tällä kertaa rakennuskohteena on etuoven rappuset ja kulkuväylä autokatokselle:

Tästä se alkaa. Etuoven kohdalle tulee rappuset ja puinen kulkuväylä jatkuu autokatokselle saakka.



Pian minäkin pääsen autolle ilman, että korkokenkäni vaurioituvat korkojen vajotessaan syvälle pihamme sepeliin! Yuppii! :)

tiistai 27. syyskuuta 2011

Päivän väri oli keltainen

Ihana syyspäivä on takana! Keltaiset lehdet, sininen taivas, aurinkoa ja reippaasti plusasteita ulkona.

Lehtien lisäksi keltainen on myös lainapeitteemme, joka koristaa rakennuskiellossa olevaa autokatostamme:

Yhtä keltainen kuin puiden lehdet.
Katos on kyllä suojattu vedeltä, mutta koska valua ei saa tehdä, myöskin vedenhallinnan kannalta tärkeä kallistusvalu puuttuu. Siispä päätimme suojata rakennelman vielä erikoispaksulla lainapeitteelle.

Lainapeitteen ostimme käytettynä ja huollettuna Lainapeite Oy:stä 195 euron hintaan. Kuulemma peitteellä on ehjänä ja huollettuna kova jälleenmyyntiarvo varsinkin veneilijöiden keskuudessa, joten toivomme saavamme omat pois myydessämme peitteen eteenpäin, kun rakennuslupa-asiat ovat selvinneet.

Peitteen alle appiukko rakensi ensin kaltevan kehikon.
Vaikkakin peite on painava, sen kiinnittämiseksi tarvittiin myös painoja.
Kovin hienon näköinenhän tämä ei ole, mutta ajaa tehtäväänsä.
Josko ensi keväänä saisimme riisua peitteen, tehdä loppuvalun ja rapata autokatoksenkin seinän.
Lisää keskeneräisestä rakennusluvasta hieman myöhemmin... Takaiskusta tokenemiseen on mennyt tovi, mutta pian, nyt kun asiat rupevat olemaan kunnossa sisätiloissa, on aika edistää asioita uudella puhdilla.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Kiltti takka, älä savuta

Takaa on nyt lämmitelty vähitellen yksi pesällinen arki-iltaisin. Viikonloppuna poltettiin yksi pesä aamulla ja toinen illalla.

Kodikas takkatuli.
Alkuun takka ei ollut lainkaan kaveri kanssamme vaan savutti kovasti. Tuli ainakin todistettua, että palovaroittimet toimivat ja että ne huutavat kovaa.

Kolmannella lämmityskerralla oltiin jo sen verran sujut, ettei palovaroitin enään mennyt päälle.

Neljännellä kerralla rupesin - ajattelematta asiaa loppuun saakka - paistamaan pihvejä samalla, kun takka oli päällä. Not a good idea. Sen verran tehokas tuo liesituuletin on, että se veti sisälle myös takan savut... Uusimpana jekkuna keksimme vielä sammuttaa talon ilmavaihdon ainakin sytytyshetkeksi - sekin auttoi paljon.

Nyt, kun ollaan kavereita, päätin putsata taistelun aikana tummuneet takkalasit ja julkaista pari kuva. Hienoltahan tuo näyttää ja mukavasti se lämmittää. Meidän valkoinen, varaava takka-kaveri.

Kiltti takka ei enään savuta. Lasiset takaneduslasit (meillä on kaksipuoleinen
takka)
ovat kokoa 60 x 40 cm, fasettihiottuna kolmelta sivulta 20 cm:n matkalta. Vasemmalla näkyy syvennys, johon voi takkapuut laitta.Oikein koristeellisen ja kotoisan näköistä!


torstai 22. syyskuuta 2011

Naapurustoa

Kiipesin lauantaina ensimmäistä kertaa katolle. Sunnuntaina palasin yläilmoihin kameran kera. Onpa tuolta ylhäältä hienot näkymät, varsinkin kun sääkin on kaunis ja syksyinen.

Ajattelin postata pari kuvaa naapurustosta Viikatetiellä niin saisitte kuvan siitä, minkälaisella alueella asumme:

Oikealla näkyy appivanhempien talo osoitteessa Viikatetie 2a. Vasemmalla rajanaapuri 1. Tästä kuvasta saa myös hyvän käsityksen siitä, miltä ajoliuskamme Viikatetielle näyttää. Tässä kuvassa mukulakivitalkoot olivat vielä kesken.
Kuva Viikatetien suuntaisesti. Vasemmalla rajanaapuri 2.
Kuvassa näkyvä tie on lähinnä Viikatetien alatonttien asukkaiden käytössä. Huomaa peltomaisema kauempana - ja olemme siis Vantaan ja Espoon rajalla, Kehä III:n sisäpuolella!
Tonttimme sivuista kaksi viettää puistoon ja metsään päin. Tuosta risteyskohdasta menee talvella ladut suoraan Luukkiin (oikealle) ja Leppävaaran urheilupuistoon (vasemmalle).
Tuonne ulkoilupolku jatkuu Leppävaaran suuntaan.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Kuvia pihakivitalkoista

Viikonloppuna oli tosiaan _pienet_ kivitalkoot. Ylänaapurin kanssa roudattiin ja asennettiin mukulakiviä lauantaina kuuden tunnin verran ja sunnuntaina vielä kauemmin. Mutta valmista tuli ja lopputulos on hienon näköinen.

Ensimmäisen päivän saldo: Puolet rinteestä valmistui.
...mutta paljon tekemistä jäi vielä sunnuntaillekin.
Sunnuntaina työtä jatkettiin ja linjanarua kiristettiin entisestään.
Melkein kolme neljäsosaa mäestä tehtynä...
Kuvia suununtain jälkeen: Valmista on!


Kummun alta tulee naapurin sadevesiputki yhteiseen sadevesiränniin.
Kivetys kadun varrelta katsottuna.

Yleiskuva tein varrelta. Huomaa myös vasemmalla puolella olevat mukulakivet.
Nyt seurataan, miten sadevesi vaikuttaa kivetykseen. Valuuko asennushiekka pois ja tarvitaanko lisää sementtiä kivien tukevoittamiseksi.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Pellit paikoillaan & ensimmäiset savut

Viikonlopun aikana Jämerän palkkaamat peltisepät ovat olleet ahkeria. Piippu pelitettiin jo aiemmin viikolla ja lauantaina sepät saivat myös katon päätypellit paikoilleen. Lopputulos näyttää oikein hienolta!

Pellit ovat paikoillaan ja maatöiden valmistuttua autokin on löytänyt oman paikkansa katoksen alta.
Pellitetystä piipusta nousi ensimmäist savut lauantaina illalla.
Peltisepän työnäyte. Jälki on hieno.

torstai 15. syyskuuta 2011

Lisää lasia ja vähemmän kaivuria

Viikonlopuksi saamme takaneduslasit paikoilleen ja voimme vihdoin aloittaa takan sisäänajamisen. Sen verran viileät ovat kelit, että takan käyttö on jo hyvin ajankohtainen.

Päädyimme tilaamaan takaneduslasit Itä-Helsingin Lasista. Heiltä saimme ne 155 euron hintaan, toisaalta ostettuna hinta olisi ollut jopa yli 300 euroa. Lasien koko on 600 x 400 mm, lasi on kirkas ja karkaistu ja kolmelta sivulta 20 mm leveydeltä fasettihiottu. Kaksi kappaletta eduslasia meille tulee, koska meillä on kaksipuoleinen takka.

Ruokapöytäämme varten tilasin myös uuden pöytälasin, kun ensimmäinen oli 2 cm liian leveä. Isku lupasi ystävällisesti kustantaa uuden lasin, koska virheellinen ensimmäinen lasitilaus perustui Iskun antamiin mittatietoihin.

Saimme myös vihdoin tilattua saunan pesuhuoneen liukuoven. Siihen tulee maitolasipintainen lasiliukuovi ja tilasimme sen Lasinasta. Liukuoven valmistumista ja asennusta saamme vielä odottaa 3-4 viikkoa.

PILPin opettelua

Muilta osin opettelemme poistoilmalämpöpumppumme toimintaa nyt säiden kylmettyessä.

Huomasimme, että vesikiertoinen lattialämmitys ei kaikilta osin toiminut ja pienen selvittelyn jälkeen selvisi, että sekä putkarilta että sähkäriltä oli jäänyt jokunen asia asentamatta tai oli asennettu väärin. Putkari kävikin jo hoitamassa yläkerran, eteisen ja pesutilat kuntoon. Nyt odotellaan vielä sähkärin visiittiä, jotta saisimme lämmön päälle myös olohuoneeseen, ruokailutilaan ja keittiöön.

Myös PILPin suodattimet pitäisi vaihtaa ensimmäisen kerran, kun ne ovat täynnä raksapölyä. Tilasin jo uudet suodattimet Nilanilta ja odotamme postipakettia joko perjantaina tai viimeistään maanantaina.

Kaivuri lähtee!

Ilouutinen on myös se, että maatyöt valmistuvat ja kaivuri lähtee vihdoin pihaltamme! Multaa on kuskattu ja levitelty vajaa 100 m3, ja ajotielle on tuotu tonneittein mursketta, sepeliä ja kivituhkaa.

Viikonloppuna on tarkoitus tehdä kivitöitä omin kätösin eli käytännössä asentaa mukulakivia. Onneksi Vantaalle on luvattu ihan kelpo säätä.

Muilta osin sisätiloissakin rupeaa olemaan valmista. Urakoitsijalla on enää jokunen pieni asia tekemättä kuten silkkarin laittaminen alakerran vessan työtason päätyihin.

Isompi juttu on kuitenkin lattiassa oleva alapohjan luukku. Luukkuun on asennettu vetokoukut, mutta luukku ei liikahda koska sen on kiilattu kiinni jalkalistoilla - jotka ovat asennettu seinään liimaamalla ja vielä viimeistelty silkkarilla. Saapa nähdä, miten tämä aiotaan ratkaista...

Seinämaalituskailu jatkuu

Ruskea ja vihreä seinämaali yläkerran pikkumakkareissa on toinen murheenkryyni, jonka kanssa joudumme elämään vielä tovin. Asia on tiedossa Teknoksella ja elämme tällä hetkellä pienoisessa odotustilassa.

Ruskea seinä maalattiin uudestaan tasan viikko sitten ja nyt odottelemme ja katsomme josko se kuivaisi. Jos se kuivaa, sama käsittely on edessä vihreän seinän osalta. Jos se ei kuivaa, joudutaan pahimmassa tapauksessa hiomaan kaikki maalit pois ja aloittamaan maalausurakka nollasta uudelleen. Toivon, ettei näin kävisi. Tällä hetkellä kuitenkin tilanne näyttää epävarmalta, koska uusikaan maali ei ole kuivunut kunnolla vaikka se on siinä ollut jo viikon päivät.

Kuvaton päivitys tällä kertaa. Kuvia kivitalkoista tiedossa viikonloppuna. Ja ehkä myös takasta, kun se on käytössä ensimmäisen kerran!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Vierashuone testissä

Lauantaina vietettiin ystävien hääjuhlaa. Kaunis morsian ja komea sulhanen. Kemut olivat ihanat.


Juhlia varten yhteinen ystäväpariskunta saapui Tampereelta ja majoitimme heidät vierashuoneeseemme. Nyt sekin huone on siis virallisesti korkattu.

Vierashuonen vuodesohva avautuu jopa 160 cm leveäksi sängyksi. Vuodesohva on hankittu Askosta. Tarkoitus on vielä maalata sohva vitivalkoiseksi - sitten joskus, kun ehdin ja jaksan...
Tyynykokoelma pehmentää vuodesohvan ilmettä ryhdittää myös vuodesohvalla istumista. Valkoinen ja vihreä sekä apinatynny ovat Finlaysonilta, vaaleanpunainen ja pyöreänmuotoinen tyyny on Ikeasta ja valkoinen "Poivre Noir" -tyyny on H&M Homesta. Päiväpeite on myöskin Finlaysonilta, malli on Aika. Tyynyjä tulee varmaan hankittua vielä jokunen lisää.
Hauskat ja söpöt nallet ovat mieheni minulle ostamat. Tulevaisuudessa vierashuone on helppo muuntaa vaikkapa lastenhuoneeksi.
Ikkunalaudalla komeilee pino sisustuslehtiä. Viimeiset puolitoista vuotta olen tilannut kaikenlaisia lehtiä sisustusideoiden ja -suunnittelemisen rikastuttamiseksi. Ja olihan niistä paljon apuakin.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Vihdoin: Alakerran wc!

Tätä päivää on odoteltu jo kolme kuukautta! Alakerran wc on vihdoin valmis!

Illalla kotiin päästyäni aloitin wc:n siivoamisen ja sisustamisen. Tässä kuvia:

Tämän wc:n kruunaa peili. Peilin löysimme Askosta jo puoli vuotta sitten ja se on säilynyt hyvin paketissa sitten viime talven.
Punainen seinä ei ole valmis. Väri tummuu vielä hieman, kun maalaan siihen sienitekniikalla tummemman "maalipesukerroksen".
Mies porasi ystävällisesti samana iltana kaikki vessaan hankitut pelit ja vekselit: vessapaperitelineen, wc-harjatelineen, peilin ja parit koukut.
Lattia on vielä pesemättä ja kaappiovet pitää vielä asentaa - jääköön huomiseksi. Huomaa muuten tässä kuvassa epäsuora valaistus kattorajasta peilin yläpuolella. Eikö olekin hieno?
Yksityiskohdat kruunaavat sisustuksen. Tämäkin saippua tarttui mukaan Sokoksen alennusmyynnistä heinäkuussa.
Mutta voitteko ymmärtää, että yhden pienen vessan viimeistelyyn voi mennä noin paljon aikaa? Muutimme uuteen kotiimme kesäkuun 15. päivä ja joka viikko urakoitsija lupasi, että tällä viikolla se valmistuu, tällä viikolla se valmistuu. Ehkä se myös kertoo jotain urakoitsijastamme...

Mutta tänään kuitenkin iloitsen vessan valmistumista. Annan luvan itselleni unohtaa kaikki muut murheet vaiheessa olevista asioista ja nautin hienosta, vastavalmistuneesta alakerran vessasta.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Kaasulämmitin toivelistalla

Uusimmassa Terassi-lehdessä esiteltiin erilaisia terassilämmittimiä. Illat kun kylmenevät lämmittimelle olisi jo käyttöä. Itse haaveilen kaasutoimisesta terassilämmittimestä.

Mielestäni tyylikkäin vaihtoehto olisi italialaisen Italfalon Falo-terassilämmitin. Lämmittimen muotoilu on silmään osuvan hieno.

Kallis Falo-lämmitin.
Pienemmän koon lämmittimen teho on 800 wattia ja kaasunkulutus 0,59 kg/h. Isomman koon Falo-lämmittimen teho on 1 200 wattia ja kulutus 0,88 kg/h. Hintaa vekottimelle on 1 500 euroa pienemmälle ja 1 660 euroa isommalle. Taitaa tämä jäädä meiltä hankkimatta ihan hinnan takia...
--
Korjaus maahantuojan pyynnöstä 19.10.2011: Falo-terassilämmittimen teho on 12 000 wattia pelkästään, ei 800 tai 1 200 wattia. Tieto on ollut virheellinen Terassi-lehdessä.
--

Hyvä kakkosvalinta olisi Sunwindin Tower Heater. Se on hyvin pitkälti samannäköinen kuin Falo-lämmitin, mutta pyöreillä muodoilla. Se, mistä tykkään näissä molemmissa lämmittimissä, on niiden iso lasipinta ja se, että liekki näkyy lasin läpi.

Sunwindin Tower Heater mustana.
Tower Heater -lämmittimen tehot ovat aivan toista luokkaa kuin Falo-lämmittimellä: 4 900 wattia. Samalla kaasunkulutus on maltillisempi ja on vain 0,31 kg/h. Hintaa lämmittimestä pyydetään 295 euroa mutta tällä hetkellä sen saa K-raudoista Plussa-korttia esittämällä 245 euron hintaan. Ei paha.

Saapa nähdä minkälainen meille tulee tai tuleeko meille lainkaan. Raksabudjetti on nimittäin pian loppu.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Sisustuskuvia yläkerran SPAsta

Remppamiehet saivat perjantaina viimeisetkin korjaukset tehtyä yläkerran pesuhuoneessa. Lauantaina otin itseni niskasta ja pesin huoneen kirjaimellisesti lattiasta kattoon.

Tässä jokunen feeliskuva:


 





 



Tuotetiedot:

perjantai 2. syyskuuta 2011

Terävät takumit

Vaarallisen terävät veitset nämä Fiskarsin uudet Takumi-veitset. Mutta erittäin hyvät sellaiset. Voisin jopa sanoa, että ovat kotikokin unelmaveitset.

Takumi on japania ja tarkoittaa ideaa, muotoilua ja käsityötaitoa. Veitset ovat ruostumatonta terästä ja niiden kovuus on HRC 55. Terävyyden ja kestävyyden lisäksi minulle oli tärkeää, että veitset ovat pestävissä astianpesukoneessa ja että ne tuntuvat hyvältä kädessä. Veitsisarjan on suunnitellut Tobias Wandrup yhdistäen japanilaista ja eurooppalaista veitsiosaamista.


Sain edullisesti kyseisiä veitsiä ja ostinkin niitä sitten kolme kappaletta: juures-, Deba- ja Usuba-veitsen. Kaksi viimeistä ovat aasialaisia juuresveitsi, yksi pienempi ja toinen isompi.


Kuvassa näkyy myös meidän illallinen. Nami, nami ja nyt grillailemaan!