Pressut poistettu, parveke lumen peitossa

Pähkäilin taannoin, mitä parvekkeelle tapahtuu, kun talvi tulee päälle. Selvisimme kuitenkin toivottavasti kunnialla ja kotiamme vaalien.

Kuten kuvasta näkyy pressut ovat nyt poistettu. Kosteus saatiin hallintaan lämmittimien avulla, jonka jälkeen parveke suojattiin kauttaaltaan vedeltä. Lisää vesivahinkoja taloomme emme missään nimessä halua.

Uusilta vesivahingoilta suojautuminen tarkoitti vesieristeen rakentamista päivitettyjen rakennesuunnitelmien mukaan. Enää meillä ei ole ns. käännettyä kattoa, vaan ihan tavallinen huopakatto. Vedet valuvat parvekkeen keskelle, josta vedet kulkeutuvat kaivon ja rännin kautta hulevesijärjestelmään.

Tumma linja parvekkeen yläreunassa on betonivalu, jonka avulla
saatiin kallistus tehtyä parvekkeen keskipisteen suuntaisesti.

Kuvassa näkyy parvekelattian kaivo, josta sadevesi tullaan johtamaan
kulman takana olevaan hulevesikaivoon.

Näkymä talon etupuolelta:

Autokatoksen alla ollut purkujätteiden kasa on vihdoin saatu kuskattua pois, ja auto on jälleen omalla paikallaan katoksen alla:

Koska autokatos ja sen yläpuolella oleva parveke (rappaamaton osa) on edelleen rakennuskiellossa, teimme nyt vain talomme suojaamiseksi vältäämättömät vesieristetoimenpiteet.

Odotamme Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä asiassamme tammi-helmikuussa. Oletettavasti päätös on meille suotuinen, ja pääsemme vimmeistelemään parvekkeemme heti keväällä.

Jotta parveke saataisiin käyttökuntoon, siihen pitää vielä saada kaiteet sekä 1,7 metriä korkea näköeste naapurin suuntaan, pellit, rappaus ja puulaatoitus.

Oikeudenmukaista
Uutta Vuotta 2013 toivottaen!

 

Melkein kuin lapissa...

...sen verran lunta on täällä Vantaalla satanut!

Lapiolla ja kolalla on käyty ulkoilemassa päivittäin - ainakin voi hyvällä omatunnolla sanoa, että joulukinkkua on sulateltu hikijumpalla.

Nyt kunnioitettavassa koossa olevat lumikasat ympäröivät taloamme kauniisti:

Terassivalon oikealta puolelta kiemurtelee polku pihan kulmalle ja ladulle. Polun molemmin puolin on noin 70 cm korkeat lumikinokset.

Illalla pihavalaistuksessa lumikasojen kauneus vasta pääsee oikeuksiinsa:

 

Hyvää joulun jälkeistä aikaa kaikille!



Kaihtimet vaihtoon - vuositakuukorjaus vol. 2

Kirjoittelin pari kuukautta sitten vuositakuukorjauksesta, jonka johdosta meillä rempattiin. Takuukorjauslista sisälsi monta kohtaa, joista yksi oli ruostuneet sälekaihtimet.

Alkuperäiset kaihtimet toimitettiin ikkunoihin ennakkoasennettuna, ja ikkunat asennettiin paikoilleen vuoden vaihteessa 2010-11. Kuten edellä olevasta linkistä näkyy, rakennusaikainen kosteus oli runsas ja ikkunat pyyhittiin huonosti. Siitä seurasi ikkunakarmien maalivauriot ja kaihtimien ruostuminen. Ikkunakarmit maalattiin tarvittavilta osin pari kuukautta sitten, ja nyt on kaihtimien vuoro.

Domus, joka toimitti ikkunat, ei tietenkään ottanut vastuuta rakennusaikaisesta kosteudesta. Tämä oli kyllä tavallaan odotettavaa, koska kaihtimethan olivat kunnossa, kun Domus ikkunat pihallemme toimitti.

Jämerän kanssa asiasta on sittemmin neuvoteltu ja myös päästy yhteisymmärrykseen. Kahta kaihdinta lukuunottamatta kaikki kaihtimet menevät nyt vaihtoon. Kaksi kaihdinta kelpuutimme, koska niissä oli hyvin vähän ruostetta jos lainkaan. Vanhojen kaihtimien irrotus ja uusien asennus tapahtunee ensi vuoden puolella tammikuussa.

Domuksen kanssa on vielä kesken ulko-ovijuttuja. Saunan ulko-ovi vetää huonon asennuksen takia, ja teknisen tilan ovessa on edelleen asennuksen yhteydessä havaittu maalivirhe. Parvekkeen oven karmi sen sijaan on vakavampi juttu, koska se on haljennut tällä tavalla:

Kaksi ensimmäistä asiaa on varmasti helppo hoitaa kuntoon. Parvekkeen ovi sen sijaan on pieni murheenkryyni, koska se vaatisi ilmeisesti koko karmin vaihtamista. Meitä asia kiukuttaa erityisesti, koska ovea on käytetty yhteensä ehkä kymmenisen kertaa. Parveke on keskeneräinen ja käyttökiellossa, eli oven avaamiseen ei ole ollut syytä vaikka talossa ollaan asuttu jo 1½ vuotta.

Toivottavasti saamme nämäkin ovijutut pian selvitettyä!

Postia hallinto-oikeudelta, vol. 2

Edellisen kerran, kun saimme postia Helsingin Hallinto-oikeudelta selvityspyynnön merkeissä, oli aika tasan kaksi vuotta sitten. Nyt kyseessä on uusi kierros.

Selvityspyyntö liittyy naapurin valitukseen Vantaan kaupungin myöntämästä rakennusluvasta koskien laajennussunnitelmaamme jo osittain rakennetun autokatoksen ja sen yläpuolelle tulevan parvekkeen osalta.

Kuten aiemmin olen kertonut naapurin valituksessa viittataan kaupungin rakennusjärjestyksen § 7, jonka mukaan rakennusrajaa saa ylittää korkeintaan 1,2 metriä. Ymmärtääksemme valitus on kuitenkin aiheeton, koska meillä on lainvoimainen poikkeamispäätös, joka kumoaa § 7.

Selityksessä kertaamme lyhyesti lupahakuprosessin sitten Hallinto-oikeuden edellisen päätöksen kevättalvella 2011. Alla katkelma selityksestä:



Klikkaa kuvaa nähdäksesi teksti suurempana.

Selitykseen listasimme myös perustelumme valituksen hylkäämiselle sekä aiemmat rakennusaikaina tekemämme myönnytykset samaista naapuria kohtaan. Olemme naapurin pyynnöstä mm. siirtäneet talon ja autopaikan sijaintia, korjailtu naapurin mielestä epäselviä piirustuksia ja nyt viimeisimpänä lisänneet parvekkeen piirustuksiin 1,7 metriä korkean näköesteen naapurin suuntaan.

Omasta mielestämme olemme aidosti ja oikeasti tehneet kaikkemme sen eteen, että asia olisi saatu soviteltua - nyt on vaan odoteltava vielä pari kuukautta Hallinto-oikeuden päätöstä. Toivomme, ettei päätökseen myönnetä valituslupaa, jotta vihdoin pääsisimme viimeistelemään talomme ja nauttimaan täysin rinnoin kodistamme.

Julkinen kommentointimahdollisuus ei ole mahdollista tämän kirjoituksen osalta. Henkilökohtaiset viestit voi postittaa sähköpostiosoitteeseen projekteistaisoin (ät) gmail.com.

--
Raportoin blogissani rakennuslupaan liittyvistä haasteista, koska haluan raportoida rakennusprojektimme vaiheista totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kirjoituksissani esittämät asiat ovat pääsääntöisesti lyhennelmiä alkuperäisistä teksteistä ja tekstit voivat myös sisältää omia tulkintojani. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia dokumentteja. Vantaan Kaupungin asiakirjat ovat ladattavissa KTweb:stä. KTweb on Vantaan kaupungin internetpalvelu, josta voi hakea kaupungin kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen asioita ja liitteitä sähköisessä muodossa.

Mantelipuu talvitakissaan

Hankin viime kesänä mantelipuun, jossa on hempeän vaaleanpunainen kukinta. Istuttaessani puun se oli jo kukkinut, joten odotan kovasti ensi kevättä, josko silloin saisin kokea sen kukinnan.

Hankittuani puun sain kuitenkin kuulla, että mantelipuu on hyvin talviarka. Netistä löytyy tietoa huonosti ainakin suomenkielisiltä sivuilta. Ennen ensimmäisiä kovia pakkasia puin puun ympärille lämpöpeitteen. Toivottavasti talvitakki suojaa tarpeeksi.

Mantelipuu talvitakissaan

 

Pieni, pyöreäksi muotoiltu mantelipuu viime kesänä.

Valoa 1. adventin kunniaksi

Sunnuntaina oli vihdoin aika ottaa jouluvalot esille. Kynttilät ovat olleet käytössä jo pidempää.

Mutta onpa ihanaa tunnelmavalaistusta iltaisin!

Pihavalotkin asennettiin vasta viime kesänä ja pääsemme nauttimaan niistä nyt pimeyden keskellä. Hienon näköistä, kun valo heijastuu lumesta!

Talvi tuli - miten menee parvekkeen?!

Meillä kuivatellaan edelleen, mutta sitten tulikin talvi. Pakkasta on tällä hetkellä kymmenisen astetta ulkona. Sunnuntain ja maanantain väliselle yölle on luvattu Vantaalle jopa 25 pakkasastetta!

Hieman pelottaa parvekkeemme puolesta - mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä urakoitsija on asiasta. Voidaanko jatkaa tai pitääkö laittaa pakettiin talveksi...

Kolmisen viikkoa sitten pressukattoa nostettiin, jotta ilma kiertäisi paremmin. Nyt meillä näyttää tältä:

Perjantainen myrsky oli repinyt pressua auki toisesta kulmasta, ja lunta siivottiin tänään parvekkeelta lapiolla ja harjalla.

Tässä vielä jokunen lumikuva lisää tontin kulmalta kaarisillalta:

Edelleen kosteutta...

Parveketta kuivataan edelleen, ja uusimmat kosteusnäytteet eivät tuoneet toivottua iloa. Arvot ovat edelleen liian kosteat, eikä päällystystyötä vielä voida aloittaa. Kosteiden sääolosuhteiden takia arvot eivät myöskään ole kovasti parantuneet sitten viime mittauksen.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi taulukko suurempana.

Kuivattamista siis jatketaan edelleen. Sulakeongelmien takia kuivattimia ei voi määrällisesti lisätä, joten uutena toimenpiteenä parveketta suojaavaa pressua nostetaan kauttaaltaan, jotta lämmin ilma kiertäisi paremmin.

Toivottavasti pääsisimme taas viikon kuluttua ottamaan uusia kosteusnäytteitä, jotka kertoisivat paremmista luvuista. Kohta tulee kilpajuoksu talven kanssa!

Piha talvitelalla

Lauantai tuli vietettyä ulkona pihahommissa. Siirsin viimeiset kesäkukat kukkapenkistä kompostiin. Aika pitkään lobeliat ja sameetikukat jaksoivat.

Mies auttoi kasvimaan kääntämisessä. Syyskunnostusrutiiniin kuuluu myös kalkitseminen ja kompostin levittäminen vihannes- ja yrttipenkkeihin.

Myös etuovi sai syysstailauksen: kranssi oveen ja callunat saaveihin.

Lumen vielä pysytellessä poissa koristelin calluna-saavit valkoisilla koristekivillä. Hienoa tuli. Nyt puuttuu enää, että päästäisiin joulukuun puolelle, ja voin ottaa lyhdyt ja jouluvalot esille. Valoa ja kauneutta pimeyteen!

400 000 plakkarissa

Myöhään eilen illalla 400 000 rajapyykki meni rikki blogissani. Eli 400 000 sivulatausta blogihistoriani aikana.

Olisi ollut kiva (ja tarkoitus olikin) juhlistaa päivää esimerkiksi hienolla blogiarvonnalla. Komean palkinnon metsästäminen on vain jäänyt tekemättä muiden kiireiden takia, joten vietetään tämä "juhlapäivä" tällä kertaa hieman pienemmällä äänelle. Ehkä sitten, kun puoli miljoonaa tulee täyteen...

Kiitos kuuluu myös teille hyvät lukijat!

Here comes the sun

Syksy on ollut harvinaisen sateinen, joten Beatlesin vuonna 1969 julkaisema kappale "Here comes the sun" tuntuu tähän sopivalta.

Little darling, it's been a long cold lonely winter
Little darling, it feels like years since it's been here
Here comes the sun

Here comes the sun, and I say

It's all right

Vastaan samalla Lehmihakan Eijan lähettämään Sunshine Award -haasteeseen:

  

Lempinumero
Lottorivissä (lottoan siis enimmillään pari kertaa vuodessa) pitää aina olla numero 23. Aikoinaan pelasin myös salibandya numerolla 23. Syntymäpäiväni on 23. päivä.

Alkoholiton suosikkijuoma
Kotiruoan kanssa lasi kevytmaitoa on parhautta. Töissä lipitän teetä, Novellea tai joskus Cokis Zeroa. Viikonloppuaamuisin tykkään nauttia runsaasta Tropicana tuorepuristetusta mehusta. Tropicana La Rossalla saa parhaan aamun aloituksen.

Lempieläin
Reilu puoli vuotta sitten olisin vielä vastannut koira. Nyt tästä vannoutuneesta koiraihmisestä on tullut kissaihminen pikku-Bertan myötä. Kissan hyviä puolia on se, että voin paremmalla omatunnolla tehdä pitkää päivää töissä. Kissalla kun on oma sisävessa, kun taas koira joutuu odottamaan jalat ristissä emännän kotiin tuloa.

Berta 8kk lokakuussa 2012.

Facebook vai Twitter
Facebook. Ehdottomasti. No dicussion.

Intohimoni
Intohimoja on monia. Kuinka ikävältä se kuulostaakaan, minun on pakko vastata, että yksi intohimoistani on työni. Opettelen työn kohtuullistamista. Oma, hieno ja uusi koti edesauttaa asiaa. Toinen intohimoni on puutarha ja piha. Viherpeukaloksi ryhdyin vasta vajaa vuosi sitten. Yllätyin, kuinka syvälle olen hurahtanut puutarha-askareissani.

Suosikkiviikonpäivä
Perjantai. TGIF. Koko viikonloppu on vielä edessä.

Suosikkikukka Maljakossa ruusu tai tulppaani. Puutarhassa lobelia, tulppaani ja loistosalvia.  

Loistosalvia pahaassa kukinnassa.

Annan Sunshine Awardin eteenpäin seuraavalle kahdelle blogille: Villa Minimalista ja Jämerä-koti Westerhageniin. Toivottavasti ehditte ottamaan haasteen vastaan!

Sunshine Award on tunnustus blogeille jotka positiivisuudellaan ja kekseliäisyydellään inspioi lukijoitaan.

Kosteusmittauksen tulokset, nro 3

Meillä kuivatellaan vielä. Edelleen. Jatkuvasti. Koneet kuluttavat sähköä taukoamatta parvekkeella. Ongelmia on edelleen sulakkeiden kanssa.

Saimme vihdoin eilen uudet kosteusmittaustulokset:

Klikkaa kuvaa nähdäksesi taulukko suurempana.

Paremmalta näyttää ja suunta on oikea. Mutta vielä ei ole niin hyvissä lukemissa, että korjaustöissä voisi edetä. Jotta rakenne voidaan pinnoittaa, kosteuslukujen tulisi olla 15-painoprosenttia 0-50 millimetrin syvyydesta mitattuna. Ainakin viikko lisää kuivattelua siis...

Aiemmat mittaustulokset löytyvät täältä.

Tulppaaneja, tulppaaneja, enemmän tulppaaneja

No niin, nyt on syysistutukset tehty. Kukkasipuleita oli kauhea määrä, eniten tuppaaneja. Ensi kevääksi on siis odotettavia todellista väriloistoa lumen sulattua.

Erityisesti odotan Viridiflora Spring Green -viherraitatulppaaneja ja Pink Impression -tulppaaneja. Nämä tilasin loppukesästä Viherpeukalot.fi-verkkokaupasta.

Ylärivi: Viridiflorat Spring Green ja Groenland.
Alarivi: Black Parrot ja Pink Impression (Darwin Hybrid).

Äitini Hollannista tuomista tulppaaneista odotan innolla vaalenpunaisia ja tummansinisiä Triumph-tulppaaneja. Istutin nämä ukkolaukkojen läheisyyteen, ja toivon, että sininen väri sointuu hyvin toisiinsa. Toki tulppaani kukkii huhti-toukokuussa ja ukkolaukka vasta kesäkuussa, mutta jos vaikka viikon tai kaksi saisivat olla samaan aikaan...

Ukkolaukka 'Purple Sensation'.

Toinen mielenkiintoinen Hollannista tuotu uutuus on Fringed-ripsireunatulppaanien ryhmään kuuluva Honeymoon-tulppaani. Kirkkaan valkoinen tulppaani röyhelöisine terälehtineen erottunee selvästi muista kukkapenkin kukista.

Honeymoon ripsitulppaani.

Näiden uusien tulppaanien lisäksi istutin tietenkin uudestaan viime kevään keltaisia ja punaisia tulppaaneja. Ja lisäksi krookuksia, lumipisaroita ja kaikkia muita pieniä sipulikukkia. Olisipa talvi jo ohi, niin pääsisin nauttimaan kevätloistosta!

Ps. Vinkki kaikille sipulinistuttajille: Hanki istutuskaira! Näppärä istutuskaira helpottaa ja nopeuttaa työtä merkittävästi. Suosittelen!



Rakas istutuskairani, jota ilman en olisi selvinnyt...

Kuvat lainattu seuraavilta verkkosivuilta: Brentandbeckysbulbs.com, Theplantexpert.com, Naturehills.com, Viherpeukalot.fi ja Prisma.fi.

Yksityiskohtia: Syksy saapui sohvaan

Ahh.. Remppaukot poissa, kalusteet paikoillaan ja suurin osa pölyistäkin on siivottu pois. Kiitokset Pastellin porukalle, joka teki laadukkaan ja nopean työn!

Siivouksen jälkeen sopi ottaa esille myös hieman syysvärejä. Tässä sohvan uusi somistus:


Finlaysonin Taimi-kuosi luumunvärisenä.

Myöskin nämä Finlaysonilta: Syksyinen Sointu-koristetyyny
ja suloiset pikkulinnut Tintti-koristetyynyssä.

Ps. Finlaysonin F-klubilaisena saat nyt lokakuun ajan –25 % kaikista koristetyynyistä, -tyynynpäällisistä ja huovista .

Vuositakuu = remppapölyhelve**i

Vuositakuun piiriin kuuluvat asiat käytiin Jämerän kanssa läpi, ja aika monta kohtaa listalle tuli.

Urakoitsijaksi valikoitui Jämerän toimesta Pastelli, joka aloitti työt tällä viikolla. Ja siksi elämme nyt jälleen rempan keskellä. Eiiiih!

Onneksi tätä kestää "vain" viikko eli viikonlopuksi pitäisi saada tavarat taas paikoilleen. Mutta onpa muuten hankalaa elää ilman olohuonetta ja ruokailutilaa - ei ole minnekään minne mennä.

Ja onneksi meillä ei ole lapsia! En tiedä missä heidän kanssaan voisi olla, kun pölyä on lattiat täynnä. Tosin tuo kissanpentu on sekin jo pieni haaste, kun rapisevien muovien päällä on kiva pomppia ja kaiken kukkuraksi niitä voi repiä (ja syödä)...

Puutarhan kukintaa lokakuussa

Ajatelkaa, että on lokakuu, ja meillä kukitaan vielä voimakkain värein!

Taustalla olevista puista ovat jo melkein kaikki lehdet pudonneet maahan,
sen sijaan kukkapenkissä riittää loistoa.

Tämä on ensimmäinen kesä, kun meillä on ollut piha, ja osa kukista on kukkinut suhteellisen myöhään myöhäisen istuttamisen takia. Pihan perustamista aloitettiin toukokuussa helatorstaina, ja penkit saatiin valmiiksi parissa viikossa. Vasta tämän jälkeen pääsin istuttamaan taimia ja mukuloita.

Osa taimina istuetuista kukista, kuten esimerkiksi loistosalvia, ovat kyllä jo parhaansa antaneet, mutta mukuloista kasvatetut ovat säilyttäneet värikkyytensä tähän päivään asti.

Myöhäistä loppukesän loistoa.

Osallistuin viime viikolla Marttaliiton järjestämälle perennakursille, jossa kerrottiin, että useimmissa puutarhoissa on tapana olla kukkiva alkukesä ja himmenevä loppukesä. Itsellämme tuntuu olevan juuri toisin päin. Tai no, ensi vuosi ja kevät näyttää, mikä totuus on.

Sunnuntaina istutin tulppaanisipuleita - parannetaan sillä ainakin osittain kevään ja alkukesän kukintaa. Äitini oli tuonut tuliaisena Hollannista peräti 100 kappaletta sipulia, joten työtä riitti.

Lisää syksyistä kukkaloistosta...

Kaunopunahattu.

Aurinkonauhus.

Konnantatar.

Gladiolus.

Pääsulake sanoi 'poks'

Lämpöpuhallin ja kosteudenimijä suhisee päivät ja yöt parvekkeella. Sen verran sähkösyöpöt kuitenkin kuluttavat, ettei pääsulake kestä, jos illalla haluaa katsoa telkkaria alakerrassa.

Toinen vekotin toimii tavallisella verkkovirralla, toinen syö
kolmivaihesähköä, jota haetaan suoraan tonttikeskuksesta kulman takaa.

Kuivurin poistoputki laskee vedet alas parvekkeelta

 

Eli illalla, ennen valkokankaan laskemista ja tykin laittamista päälle, mies on käynyt vetämässä piuhan irti sähkötaulusta. Sitten taas paikoilleen jälkeenpäin. Pientä säätöä, mutta eihän tuota nyt kauan pitäisi enää kestää.

Toivottavasti on pian kuivaa, että päästään asioissa eteenpäin! Uutta näytteenottoa odotellaan ensi viikolle.

Up, up, up we go!

Motorisoidut sälekaihtimet

Meille asennettiin vihdoin motorisoidut kaihtimet olohuoneen korkean tilan ikkunoihin. Aiemmin ikkunoissa ei ollut minkäänlaisia verhoja, ja kesällä aurinko porotti sisälle turhankin paljon. Myös leffojen katsominen valkokankaalta oli hankalaa keskellä kesäpäivää.

Nyt asia on kuitenkin vihdoin saatu korjattua.

Alunperin kaihtimet oli tarkoitus asentaa kuukausi sitten, ja asennus aloitettiinkin silloin. Työ jäi kuitenkin puolitiehen, kun moottoreiden muuntaja puuttui paketista. Onneksemme olimme ostaneet kaihtimet asennuspalveluineen, joten uusintatyö telineroudauksineen saatiin kuluitta.

Hatunnosto Myyrmäen Kaihdinmaailmalle, jolta tavarat ja asennuksen hankimme, ja joka hoiti tilanteen hyvin ja ammattimaisesti!

Tässä telineitä kasataan jo toistamiseen:

Vaikkakin kasaaminen ja telineiden vuokrakustannuksen toisella kierroksella
menivätkin Kaihdinmaailman piikkiin, toimenpide vaati myös meiltä työtä
kalusteiden siirtämisen muodossa...

Neljä metriset telineet valmiina sähkärin työosuutta varten:



Ja voilá: Kaihtimet rullaavat napin painalluksella ylös ja alas!

 

Ensi keväänä pohdimme vielä, hankimmeko myös rapun korkean tilan yläikkunoihin motorisoidut kaihtimet. Nykyiset, käsikäyttöiset kaihtimet ovat erittäin hankalia käyttää, kun niihin ei mitenkään yllä helposti. Tai yhteen minua 10 senttiä pidempi mies yltää juuri ja juuri, toinen on mahdoton meille molemmille.

 

Tuohon kohtaan asennusta varten ei onneksi tarvitse tikkaita ihmeellisempiä telineitä, eikä kalusteita tarvitse siirtää. Pientä suunnittelua ja esivalmistelua paikka kuitenkin vaatii, koska sähkövarausta kohdassa ei ole. Pitänee siis ensin konsultoida Terawattia, jos sinne voi vetää sähköt esimerkiksi seinän viereisestä, yläkerran vessasta. Mahdollisia päätöksiä tehdään sitten vasta keväämmällä!