torstai 26. tammikuuta 2012

Nosturilla matto yläkertaan

Aamukahdeksalta nosturiauto ajoi pihalle.


Mies oli hankkinut maratonharrastuksensa takia käytetyn juoksumaton, sellaisen kunnollisen, joka myös painaa. Sitä ei sitten saatu yläkertaan omin voimin. Moottori- ja matto-osa painavat yhteensä yli 100 kiloa ja koko on myös semmoinen, että sitä on vaikea kantaa. Arvatkaa yrittivätkö miehet sitä rustata yläkertaan, ja arvatkaa jäikö uuteen rappuun hienot jäljet? No kyllä!

Eli lopputulos oli se, että mattoa ei saatu yläkertaan miesvoimin eikä se helposti olisi taipunutkaan koonsa takia kapeista ja kiertävistä rapuista.

Tänään aamulla pihallemme ajoi nosturi, jolla matto nostettiin ulkokautta parvekkeelle (se keskeneräisenä oleva), ja sieltä matto kannettiin oikeaan huoneeseen. Aika paljon lisähintaa matolle tuli tällä tavalla, mutta ainakin se on nyt paikoillaan. Reilun kuukauden verran se nökötti eteisessä ja oli lievästi sanottuna tiellä.



Vielä juoksumattoa ei pääse testailemaan, koska on hankittava kunnon kuntosalimatto koneen alle, ettei alla oleva parketti mene säpäleiksi.

Kuntosalimattoa olen kysellyt vaasalaisesta paikasta nimeltä Mattokeisari, mutta sieltä tuntuu olevan kovin vaikea saada vastauksia hinnoista ja toimituksista. Olemme ajatelleet seuraavanlaista jooga-kuntosalimattoa, joka rakennetaan moduleista:

Kuntosalimaton tekniset tiedot löytyvät täältä.
Nyt kuitenkin vaikuttaa kovasti siltä, että maton saatavuus Mattokeisarin kautta menee aika haastavaksi, enkä tiedä minne seuraavaksi voisi kääntyä. Kai niitä mattoja nyt muualtakin Suomesta luulisi saavan? Jos tiedät paikan, vinkkaa mieluusti kommentoimalla postaukseen!

Kuvia "kotijumppahuoneesta" julkaistaan siis hieman tuonnempana.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Hiihtämään oman tontin kulmalta

Lunta, lunta, enemmän lunta... Viikkoa on siivittänyt lumityöt, jonka parissa on tullut reippailtua jo useampi aamu, päivä ja ilta.

Pihaltamme tielle johtava noin 40 metrin pituinen ajoliuska, jota loivennettiin merkittävästi maaurakan aikana, on toiminut hyvin. Vain yhtenä päivänä jäinen keli tuotti ongelmia ja jouduimme turvautumaan isompaan määrään hiekoitussepeliä päästääksemme ylös mäestä. Kitkarenkaat purevat paremmin nyt lumisella säällä kuin jäällä.

Viikonlopuksi myös hiihtoladut on saatu kuntoon ja mies lähtikin äsken ensimmäistä kertaa kesäisen muuton jälkeen tontinkulmaltamme hiihtämän. Aika luksusta!

Hiihtoladulle on vaivaiset 15 metriä kävelymatkaa.
"Vähän niin kuin olisi Lapissa", sanoi mies lähtiessään.
Hiihtäjiä vilisee talomme ohi kymmeniä ellei satoja päivittäin ainakin näin viikonloppuisin. Latu ei ole valaistu, mutta myös pimeellä jokunen hiihtäjä kulkee ohitsemme otsalampun valossa. Näyttää hassulta ikkunasta katsottaessa, kun kirkas valo liikkuu muuten pimeässä metsässä.


Tontin kulmamme ohi menevä reitti tulee Leppävaaran urheilupuiston suunnasta ja päätyy Luukkiin. Myös Nuuksioon saakka riittää latuverkosta, jos innostuu lähtemään vaikkapa kokopäiväretkelle. Eiköhän me tuollainenkin tehdä yhdessä joku lähiviikonloppu.

Espoon kaupungin latukartta löytyy netistä.

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Tilityksen aika

Maaurakoitsijan viimeinen lasku tupsahti postilaatikkoon. Se taitaapi olla tältää erää myös koko projektin viimein lasku. Toki piha ja autokatos ovat vielä vaiheessa, mutta niille on varattu omat budjetit, jotka tulevat käyttöön hieman tuonnempana.

Laatimani hieno excel-kululaskelma menehtyi vuosi sitten helmikuussa edellisen kannettavani menehtyessä. Eli suomenkielellä: tiedosto jäi bittiavaruuteen.

Kaikki laskut ja kuitit löytyvät kyllä edelleen laatikosta, jonne ne olen kerännyt - pitäisi vaan jaksaa kaivaa pino esille ja kasata summia uuteen tiedostoon. Aion kyllä tehdän sen ihan itseämme varten, ja lupaan tuolloin myös kertoa kokonaisbudjetista ja toteutuneista kuluista blogissa.

Budjetista ja toteutuneista kuluista olen aiemmin kirjoittanut täällä:
Se on ainakin tiedossa jo ilman matemaattisia laskelmiakin, että budjetti kyllä ylittyi reippaasti maatöiden osalta. Olimme budjetoineet maatöihin kokonaiset 40 000 euron, minkä piti riittää ruhtinaallisesti. Kaivuutöiden alkaessa maaperän karu totuus kuitenkin selvisi, ja budjetoitu summa suurin piirtein tuplaantui. Tämä maapohjatutkimuksesta huolimatta... Huoh...

Tilityksen aika viittaa myös siihen, että olemme vihdoin laatimassa poikkeuslupahakemusta, jotta saisimme autokatoksemmekin rakennettua valmiiksi. Mikäli aihe ei kuulosta tutulta, voit lueskella vanhoja kirjoituksia aiheesta muun muassa täältä:
So long! Uusia kirjoituksia näistä ja muista aiheista seuraa pian!

--
Raportoin blogissani rakennuslupaan liittyvistä haasteista, koska haluan raportoida rakennusprojektimme vaiheista totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kirjoituksissani esittämät asiat ovat pääsääntöisesti lyhennelmiä alkuperäisistä teksteistä ja tekstit voivat myös sisältää omia tulkintojani. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia dokumentteja. Vantaan Kaupungin asiakirjat ovat ladattavissa KTweb:stä. KTweb on Vantaan kaupungin internetpalvelu, josta voi hakea kaupungin kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen asioita ja liitteitä sähköisessä muodossa.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Joulukuusenpoikanen

Sunnuntaina, palautettuani ihanat mutta kotia sotkevat lainakoirat omaan kotiinsa, talossa tehtiin suursivous. Pölyt pyyhittiin ja lattia luutattiin. Joulukoristeetkin pakattiin pois ensi joulua odottamaan.

Tulevia jouluja odottaa myös pihallemme istutettu pieni joulukuusen poikanen. Ensin sen pitää kasvaa oikean kuusen kokoiseksi - ehkä ei vielä ensi jouluksi, mutta jonain päivänä sekin saa jouluvalot oksilleen.


Kuusenpoikanen tarttui mukaan joulukuiselta visiitiltä Tukholman Skanseniin, jossa jaeltiin ilmaisia pikkukuusia ohikulkijoille. Kuljetin yhden taimenen mukanani Vantalle ja istutin sen ennen äskettäistä lumen tuloa.

Nyt meillä on siis pieni joulukuusenpoikanen pihalla, joka odottaa aikuisen ikään kasvamista. Planttu on istutettu strategiselle paikalle siten, että se näkyy mukavasti olohuoneen ikkunoista. Sitten jonain vuonna voimme ripustaa siihen jouluvaloja. Montakohan vuotta saamme sitä odotella?


Kuusenjakotempauksen takana oli eräs paikallinen paperiteollisuuden yhtiö, ja tempauksen avulla he halusivat viestiä metsän tärkeydestä ilmastomuutoksen torjumisesta. Lukuja en enään muista, mutta ilmeisesti nimen omaan kuusi sitoo hiilidioksidia puulajeista eniten.

Ps. Skansenilta ostin myös kranssin, jonka tuunaamisesta kirjoitin blogissani aiemmin.
Linnut söivät kranssin kuivatut appelsiiniviipaleet. Sopinee paremmin kerrostaloasuntoon, jossa ei ole nälkäisiä eläimiä nokkimassa... Pitää tehdä uusi kranssi ilman ruoka-aineksia :)

perjantai 6. tammikuuta 2012

(Viini)kaapin paikka

Pitäisi tehdä listaa kaikista pienistäkin tekemättömistä asioista. Esimerkiksi saunassa kiukaan lämpöanturi pitäisi ruuvata kiinni paneeliin ja alakerran vessaan pitäisi ruuvata pari pyhekoukkua paikoilleen. Lista on loputon, mutta saisipa siitä sitten ruksattua pois rivejä sitä mukaan, kun asioita saa edistettyä.

Edellisenä viikonloppuna sain esimerkiksi kahden lämpömittarin ulkolämpötilan anturit ruuvattua kiinni seinään. Ne olivat jo kuukausia odotelleet kiinnittämistä ikkunalaudalla. Nyt on poisruksattu to do -listalta.

Toinen isompi homma onkin viinikaapin hankkiminen. Se tulee keittiöön kaapiston sisälle.

Tämän ammottavan aukon kohdalle tulee viinikaappi.
Alunperin, kun olimme vielä ottamassa keittiön Keittiömaailman kautta, viinikaappi piti tulla mukana keittiöpaketissa saareketasoon integroituna. Kun lopuksi vaihdoimmekin Ikean keittiöön, jäimme ilman kaappia, koska viinikaappeja ei ole Ikean kodinkonevalikoimissa.

Tällä hetkellä viinikaapin paikalla ammottaa siis Ikean keittiökalusteissa isohko aukko, jonka koko on 56 x 66 x 55 cm (L x K x S). Viinikaapin löytäminen tuohon koloon on osoittautunut hieman haastavaksi ja siksi se onkin edelleen hankkimatta.

Hankittavan viinikaapin kriteerit ovat seuraavat:
  • Viinikaapin pitäisi olla mahdollisimman oikean kokoinen juuri tuohon koloon, että se näyttäisi hyvältä ja edes hieman harkitulta. Mitoissa on huomioitava kaapin mahdolliset suojaetäisyydet seiniin.
  • Kaapin hyllyt saisivat olla puisia, koska ne ovat tyylikkäämmän näköiset.
  • Oven tulee olla lasinen, ja kehys väritykseltään joko tumma tai metallia.
  • Yksi lämpötila-alue riittää, koska meillä ei juurikaan ole valkoviinipulloja.
  • Kaappiin tulee mahtua vähintään 16 pulloa, mieluusti enemäänkin.
  • Oven aukeamissuunnalla ei ole väliä.
  • Emme ole valmiita satsaamaan nelinumeroisia summia viinikaappiin, joka ei ole integroitavissa keittiökalusteisiimme.
Tällä hetkellä meillä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa:

Climadiff Duovino

Mitat: Leveys 34 cm, syvyys 51 cm, korkeus 53 cm
Hinta: 360 euroa


Duovino on vapaasti seisova pikkukaappi, johon mahtuu 12 viinipulloa. Kaapin runko on musta ja ovi on lasinen. Se on varustettu digitaalisella lämpötilan näytöllä ja siinä on sisätiln LED-valaisin. Hyvää tässä vaihtoehdossa on myös alhainen ääni, vain 25 dB. Miinusta ovat sen sijasta hyllyt, jotka ovat metallia sekä se, että kaapissa on kaksi lämpötila-aluetta, joka meillä turhaa vie tilaa. Hinnan puolesta kaappi on sopiva ja myös mitat sopivat. Kaapin sivulle jää tosin 20 sentin rako, mikä hieman mietityttää. Ehkä raon voisi hyödyntää rakentamalla siihen avohyllyjä tai jotain.

Dunavox DX-2062K

Mitat: Leveys 43 cm, syvyys 48 cm, korkeus 65 cm
Hinta: 299 euroa

Ensimmäiseen vaihtoehtoon verrattuna tähän kaappiin mahtuu selkeästi enemmän pulloja. Kaapin tilavuus on 62 litraa ja kuvasta laskeskellen siihen mahtuu peräti 24 + 3 pulloa. Kuori on siisti musta ja ovi on lasinen. Hyllyt ovat puiset Koneella on digitaalinen termostaatti ja LCD-näyttö.  Energian kulutus (195 kWh/uosi, B-luokiteltu) ja äänekkyys (39 dB) ovat ensimmäiseen malliin verrattuna miinuksia. Tämän viinikaapin koko on korkeudeltaan aika tasan tarkkaan maksimi. Yläpuolelle jää vain yhden sentin tilaa. Taakse sekä molemmille sivuille jää sen sijaan noin 5 cm ilmaa, mikä on hyvä juttu ilmankierron kannalta enkä usko, että se myöskään kovasti haittaa ulkonäöllisesti.

Dunavox on ainakin minulle tuntematon merkki, joten kerrottakoon, että yritys on tuottanut laadukkaita viinikaappeja vuodesta 2006. Tuotekehityksessä ympäristöystävällisyys on tärkeässä asemassa, mitä arvostan heti laadun jälkeen toiseksi eniten.

Dunavoxin kaappi on hankittavissa Netraudan verkkokaupasta ja tällä hetkellä heillä on toimitusmaksu 0 euroa. Tuumasta toimeen, taidanpa siis tehdä tilauksen sieltä.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Myrskyn jälkeistä säätöä

Kova tuuli on jo aiemminkin riepotellut autokatoksen sadesuojaa pahasti, ja joulun myrskyn jälkeen päätimme korjata ja kiinnittää pressut entistä paremmin.

Samalla keltainen pressu taivuteltiin siten, että se ei enää valuta vettä seinälle. Tämä olikin vaivannut minua jo kauan, koska märkä siporex-harkko saattaa lohjeta kovassa pakkasessa. Lisäksi pressusta lähti aika paljon ääntä, kun tuuli riepotteli sitä seinää vasten.

Sininen pressu puolestaan ruuvattiin kunnolla kiinni alustaan. Aiemmin siinä oli ollut vain kakkosnelosia painona, mikä normaalioloissa kestää ihan hyvin. Myrskysäässä painot kuitenkin liikahtivat ja päästivät  tuulen pressun alle huonolla lopputuloksella.

Nyt kokonaisuus on paitsi varmempi myös mukavamman näköinen.

Nykytilanne:


Ennen:

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Uuden vuoden fiiliskuvia

Vielä on vuoden ensimmäinen päivä, joten fiilistellään hetki talvisilla ulkokuvilla!

Talomme iltahämärässä 1.1.2012.
Jouluvaloja terassilla.
Etuovi, jossa lippa on vielä keskeneräinen.
Pakkaskukkanen lyhdyssä. Romanttista.