Lomaviikko on vierähtänyt nopeasti ohi ja viikon aikana myös blogin päivittäiminen on ollut hankalaa huonojen ja välillä jopa olemattomien verkkoyhteyksien takia. Paljon on kuitenkin viikon aikana tapahtunut ja raksajuttuja on tullut edistettyä välillä puhelimitse ja välillä tekstiviestein. Odotan kovasti, että pääsen maanantaina illalla käymään raksalla katsomassa lomaviikon aikana tapahtunutta edistystä. Ainakin seinät pitäisivät olla tasoitettu ja alaslaskujen kipsilevyt asennettu. Jääpä nähtäväksi.
Tämän blogikirjoituksen omistan kuitenkin ihan toiselle asialle - raksajutuista ehdin vielä kertoa myöhemminkin.
Kirjoitin aiemmin huonoista uutisista Japanista. Asia on koskettanut minua enemmän kuin toivoisin, koska isäni perheineen asuvat siellä. Onneksi eivät kuitenkaan Sendain rannikolla vaan Tokiossa. Maanjäristys ja hyökyaalto eivät varsinaisesti ole koskettaneet heitä, mutta siitä aiheutuneet seuraumukset kylläkin. Kaupan hyllyiltä ei aina löydy kaikkea, mitä normaalisti saisi, jokunen junavuoro jää edelleen ajamatta, jne. Ulkomaiset mediat ovat isäni kertoman mukaan myös suurentaneet asioita moninkertaisiksi. Mitä rajumpi otsikko, sitä paremmin lehti myy - tai jotain. Eivät asiat oikeasti niin retuperällä Tokiossa ole. Tokiolaisten kannaltaan suurin haaste lienee Fukushiman ydinvoimalan ongelmat, joista varmasti kaikki olemme jo lukeneet mediasta.
Asiat ovat siis olosuhteisiin nähden melkein normaalit Tokiossa. Todellisuus on kuitenkin aivan erilainen muualla, jossa tupla-luonnokatastrofi kuitui ihmiselle ylivoimaiseksi. Hyökyaalto vei monelta japanilaiselta kodin ja koko omaisuuden, tuhansilta se vei myös hengen. Kuolleita tai kateissa olevia on tämän hetkisten tietojen mukaan noin 15 000.
Itse vierailin Japanissa ensimmäisen kerran vuonna 1987 ja olen vuosien varrella oppinut mielestäni paljon Japanista ja japanilaisista. Tässä tilanteessa yksi tärkeimmistä asioista on japanilaisten sisukkuus. Kuvailevaa on Helsingin Sanomien seuraava kirjoitus:
"Jälleenrakennus Japanin tuhoalueilla on nopeaa. Monet koulut ja päiväkodit ovat avautuneet tänään, pankeista saa rahaa henkilötodistuksella ja jopa muutamat urheiluseurat ovat aloittaneet harjoittelun." (HS 22.3.2011)
Tuo on japanilaista sisukkuutta parhaimmillaan.
Entinen työkollegani kirjoitti minulle alkuviikosta kysyäkseen, otanko haasteen vastaan kertomalla blogissani organisaatioista, joiden kautta voi tukea Japanin tuhoalueiden asukkaita. Vastasin viipymättä kyllä.
Haluatko auttaa Japanin katastrofin uhreja? Osallistu lahjoittamalla rahaa avustusjärjestöjen katastrofirahastoihin tai levittämällä sanaa keräyksistä.
Lahjoita tilisiirrolla tai suoraan netin kautta:
Punainen Risti
Tilinumero: 221918-68000
Lahjoitus verkon kautta.
Lisätietoja Punaisen Ristin toiminnasta Japanissa.
World Vision
Tilinumero: 174530-28185 (viitenumero 2202)
Lahjoitus verkon kautta.
Lisätietoja World Visionin toiminnasta Japanissa.
Unicef*
Tilinumero: 152930-87
Lahjoitus verkon kautta
Lisätiedot Unicefin toiminnasta Japanissa.
*Unicef on ilmoittanut, etteivät he kerää erikseen rahaa Japanin katastrofin uhreille. Mikäli Japani ei esitä virallista avunpyyntöä, ohjautuvat lahjoitusrahat Unicefin muihin kohteisiin. Näitä ovat esimerkiksi Libya ja Norsunluurannikko.
Haastan sinnut mukaan, joko lahjoituksella ja/tai kertomaan kampanjasta Facebookissa tai blogissasi!
Tämän blogikirjoituksen omistan kuitenkin ihan toiselle asialle - raksajutuista ehdin vielä kertoa myöhemminkin.
Kirjoitin aiemmin huonoista uutisista Japanista. Asia on koskettanut minua enemmän kuin toivoisin, koska isäni perheineen asuvat siellä. Onneksi eivät kuitenkaan Sendain rannikolla vaan Tokiossa. Maanjäristys ja hyökyaalto eivät varsinaisesti ole koskettaneet heitä, mutta siitä aiheutuneet seuraumukset kylläkin. Kaupan hyllyiltä ei aina löydy kaikkea, mitä normaalisti saisi, jokunen junavuoro jää edelleen ajamatta, jne. Ulkomaiset mediat ovat isäni kertoman mukaan myös suurentaneet asioita moninkertaisiksi. Mitä rajumpi otsikko, sitä paremmin lehti myy - tai jotain. Eivät asiat oikeasti niin retuperällä Tokiossa ole. Tokiolaisten kannaltaan suurin haaste lienee Fukushiman ydinvoimalan ongelmat, joista varmasti kaikki olemme jo lukeneet mediasta.
Asiat ovat siis olosuhteisiin nähden melkein normaalit Tokiossa. Todellisuus on kuitenkin aivan erilainen muualla, jossa tupla-luonnokatastrofi kuitui ihmiselle ylivoimaiseksi. Hyökyaalto vei monelta japanilaiselta kodin ja koko omaisuuden, tuhansilta se vei myös hengen. Kuolleita tai kateissa olevia on tämän hetkisten tietojen mukaan noin 15 000.
KUVAT: Flickr / DVIDSHUB » |
"Jälleenrakennus Japanin tuhoalueilla on nopeaa. Monet koulut ja päiväkodit ovat avautuneet tänään, pankeista saa rahaa henkilötodistuksella ja jopa muutamat urheiluseurat ovat aloittaneet harjoittelun." (HS 22.3.2011)
Tuo on japanilaista sisukkuutta parhaimmillaan.
Entinen työkollegani kirjoitti minulle alkuviikosta kysyäkseen, otanko haasteen vastaan kertomalla blogissani organisaatioista, joiden kautta voi tukea Japanin tuhoalueiden asukkaita. Vastasin viipymättä kyllä.
KUVAT: Flickr / DVIDSHUB » |
Lahjoita tilisiirrolla tai suoraan netin kautta:
Punainen Risti
Tilinumero: 221918-68000
Lahjoitus verkon kautta.
Lisätietoja Punaisen Ristin toiminnasta Japanissa.
World Vision
Tilinumero: 174530-28185 (viitenumero 2202)
Lahjoitus verkon kautta.
Lisätietoja World Visionin toiminnasta Japanissa.
Unicef*
Tilinumero: 152930-87
Lahjoitus verkon kautta
Lisätiedot Unicefin toiminnasta Japanissa.
*Unicef on ilmoittanut, etteivät he kerää erikseen rahaa Japanin katastrofin uhreille. Mikäli Japani ei esitä virallista avunpyyntöä, ohjautuvat lahjoitusrahat Unicefin muihin kohteisiin. Näitä ovat esimerkiksi Libya ja Norsunluurannikko.
Haastan sinnut mukaan, joko lahjoituksella ja/tai kertomaan kampanjasta Facebookissa tai blogissasi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että jätät viestin! Luemme mielellämme iloisia tervehdyksiä, vinkkejä ja neuvoja!