Ikkunoiden pesua

Talomme arkkitehtisuunnitelmia laatiessamme tuli kyllä pikaisesti mieleen kysymys siitä, miten ihmeessä aiomme pestä yläikkunat. Osaan yläikkunoista ei pääse käsiksi ilman telineitä ja tuplajatkovartaa, ja haastavaa niiden pesu kyllä on.

Ensimmäinen kerta oli edessä sunnuntaina, jolloin meillä oli pientä helpotusta rappaustelineista, jotka olivat vielä paikoillaan talon ympärillä. Pikkusisko toimi pesijänä pientä taskurahaa vastaan.

Kuin apina puussa.

Työergonomia ei kyllä ihan ole paikallaan, mutta parempi telineeltä kuin alhaalta maapinnalta.

Yksi pesee, toinen katsoo. Ja kolmas valokuvaa. Epäreiluako?

Jälki oli kerrassaan upea. Tuntuu siltä, että ikkunoista nyt todellakin näkee läpi ja erityisesti parissa kohdassa jouduin katsomaan parikin kertaa, onko siinä ikkunaa enää lainkaan.

Valoa tulvii taloon eikä sähkölamppuja tarvitse käyttää juuri ollenkaan. Ihanaa, kun on kesä!

Enkä vaihtaisi vaikeasti pestäviä yläikkunoitakaan pois. Never.